JEEEE!!!

Tässä ensimmäinen postaukseni tavoitteessani tyhjentää lukemalla vuosien varrella kirjahyllyyn kerääntyneet kirjat. Niitä on kertynyt kymmeniä ja luku-urakan aikana varmasti kertyilee lisääkin. Maailmaan mahtuu tekstiä!

Ensimmäisen postauksen kirjaksi tuli Carlos Ruiz Zafònin Enkelipeli. 1920-30 -lukujen Barcelonaan pohjautuva tiiliskiven mittasuhteet ansaitseva mutta kustantajan toimesta ohuelle paperille painettuna varsin peruskokoinen teos. Topografinen asu ei anna oikeutta teokselle. Mielestäni se olisi ansainnut vankemmat sivut. Tulen varmasti lukemaan teoksen uudelleen. Rakkautta- kauhua ja jännitystä sisältävä kirja on sujuvaa luettavaa ja soveltuu hyvin vartin istumiseen lähijunassa. Kappaleet saa luettua loppuun ja teksti jää harvoin sivun puoliväliin. David Martinin mielikuvitukselliseen matkassa on ilo viettää hetki ennen töihin-/ kotiin saapumista. 

Kirja voisi olla kasvutarina kurjuudesta parempiin piireihin. Yksittäisen hyväntekijän löytämästä kirjailijasta mutta teos onkin tutkimusmatka mielen perukoihin. Aina ei tiedä mikä on totta ja mikä on kuvitelmaa. David Martin on orpo poika joka päätyy töihin sanomalehteen hyväntekijän toimesta. Toisen hyväntekijän palkatessa hänet kirjoittamaan teos uudelle uskonnolle luvaten suuria omaisuuksia, ja rakkautta. David näkee rakkaimpiensa katoavan viereltään yksitellen kunnes jäljellä ei ole ketään ja epilogi antaa viitteitä että tarina ei ole päättynyt tähän. 

En ole lukenut kirjailijalta muita suomennettuja kirjoja enkä käynyt Barcelonassa. Olen kuvitellut kaupungin juuri Enkelipelissä kerrotun kaltaiseksi, goottityylinen ja arvaamaton menneisyytensä vanki. Kaupungilla on väkivaltainen menneisyys. Kirjan tapahtuma-aikana käytiin Espanjan sisällisotaa vaikka se ei kirjassa esiinnykään. Väkivalta ja pelko on kuitenkin olemassa kirjan sivuilla. 

Kirja kannatti lukea nyt syksyn pimeydessä. Pimeät kujat ja asunnot mahtuivat hienosti pimeytyvään ympäristön oheen. Teksti oli hyvin laadittua ja soljui nopeasti asemien vaihdellessa. En ole genren ylin ystävä mutta pidän tämänkaltisista kirjoista joissa yksi päähenkilö on taustalla oleva kaupunki. Kirjailija tuntee synnyinkaupunkinsa hyvin!